Uniluoto, aidan takana meri.

 Kuvaa Yyterinkadulta Uparonkadulle. Avovesi toistaiseksi. Joskus tuolta kun tuiskaa jäältä lunta kovasti on aita hyvä stoppari.

 Lahden toisella puolella Karhuluoto. Kaukana vasemmalla pengertie. Valtatie 2 tulee Helsingistä ja päättyy tänne. Ennen pengertien ja rautatien rakentamista tuossa oli leveä sunti nimeltään Levonkurkku. Sen takana Kolpanselkä ja reilun kymmenen kilometrin päässä Kokemäenjoki. Oli siihen aikaan hyvä lohijoki. Isän isoisä kalasti tuolta lohta siihen aikaan kovasti rysillä.

 Talojen välistä näkee jopa merimerkkejä. Kuva Kallonkadulta.

Klapit kuivaa kevättalven ahavissa. Ilma on joskus suolaista.

Aamu rannalla, Impressio.

 Uniluodon nokalla tyyntä ja avovettä, -16 graadii pakkasta.

 Uniluodon hongat on kokenut monta myrskyä juuri ennen pakkasia.

Kalastajan vene.

Merimiehen elämä puolivälin krouvissa.

 Pakkaspäivä ja kaunis sellainen tuli vihdoinkin kuin tilauksesta harmauden keskelle.

 Rantakadulla Masan kanssa kävelyllä.

 Paatti talviteloilla.

Edessä siintää ulappa ja meripeninkulmaa vielä. Katson taakseni ja mieleen palaa menneet viisi vuosikymmentä. Muutama maili on seilattu ja jokunen aamu on ollut raskas.

Peltikatto meinas nousta siivilles.

 Hallin katolta kuului outoa rapinaa kun rupesin huoltamaan autoani. Tutkittuani asiaa huomasin että kattopeltiä oli irronnut parista kohdasta.

 Traktorilla kärry räystään alle ja siihen pitkät jatkotikkaat.

 Tukeva seistä.

Rakennusvaiheessa oli reuna jätetty vaille ruuveja sieltä sun täältä kun tais olla kiire jo laivalle syksyllä. Tarkoitus oli ruuvata lisää mutta saattoi olla muita hommia silloin. Nyt asia korjattu kun lisäsin vähän yli sata ruuvia. Muutama sata metrii peltii olis ollut taivaalla seuraavas myrskys.