West Coast VTS, Kallo Pori. Jäinen Pohjanlahti. 
Mäntyluoto, Kallonlahti. Vancouverborg ja Skogaland.
Skogaland, oli joskus Suomen lipun alla nimellä Aldebaran. Alus on valmistui Hyundain telakalta Koreasta 1977.
Nälkäraidat on historiaa ja provianttisilmät vanhassa effåa:n kipossa.
Viimeinen lasti sisässä ja lähtö Haifaan, Israeliin edessä. Sen jälkeen alus päätyy hietikolle ja "naulatehtaalle". 
Matin 8 v. synttärit, kuvassa myös Emma, Tiitus ja Kalle. Pappa oikeella ja äiti vasemmalla.
Sanni ja Lillikin vasemmalla.
Yyterissä paistamassa makkaraa hiihdon ja laskittelun jälkeen.
Pojan kanssa tehtiin pöllikuljetin.
Kärrys o viäl kovi matalat laidat, jos ens lomal vähä korottas.
Pitää tehdä muutama metri jatkoo ni kyl se siittä.
Uniluodon palomöljän kohdalla lähdössä hiihtamaan.
Outoorin länsipuolella, Sanni ja mannerjäätä.
Muistomerkki menehtyneille merimiehille. Täällä kaatui aikanaan laivaston torpeedovene S2 hirmumyrskyssä, 53 miestä menehtyi.
Haraldin partakone Tappara.
Esikoiseni Sanni oli mukana arktisella naparetkellä.
Mun välineet on viimeistä mallia outersportista.
Hi-Tec:iä.
Varjot pitenee, aurinko laskee selkäsi taa...... ... ..sesi punaisellaan.
Ensiksi tyydytettiin nälkä kun torppaan päästiin. Sanni oli 4 tunnin hiihtolenkin jälkeen hieman puhki.
Raskaat raamit o taulul. Vanavesi on kovempaa joka päivä.
Reipas pakkanen oli Helmikuussa ja jäätäkin muodostui mereen kuitenkin vaikka Tammikuu olikin lämmin.
Pyöreetä jääkokkaretta väylän sivussa. Tämäkään ei ole Panamaklyyssi.
Kyinen on pelto kynnettäväksi sanoi aikanaan eräskin seppä.
Lopuksi voi todeta että mitä hiljempaa hiihtää sitä kauniimpi latu.