Joulupäivä kului vanhassa Hansa-kaupungissa.
Monesti on täällä vietetty Joulua. Aikoinaan Finnjetillä ja Silja Serenadella. Tänä vuonna Europalla. Ensimmäinen Jouluni merellä oli 1982 Pohjoisella Itämerellä tankkilaiva Uikulla. Meillä oli hinauksessa Nesteen miitseppilaiva Purha jossa oli tapahtunut kampikammioräjähdys ja sähkötaulun palo. Hinasimme silloin vanhan Purhan Skjöldvikiin.
Hieno kaupunki jossa on joulutunnelmaa.
Lilli on muodikas punaisessa takissaan.
Uniluodonkatua kuljimme koulun kuusijuhlaan. Merkki kertoo lapsivaarasta.
Entinen oppilaskin lähti nyt yleisöön. Mäntyluodon uudempi koulu on vuodelta 1939. Wehrmachtin sotilaat marssivat rautakorkosaappaillaan juhlasalin hienon parketin piloille 1940 luvulla. Vanhempi koulu on ollut alunperin merikapteeni Oscar Heinen uusrenessanssihuvila Uniluodon hiekkarannalla ja on rakennettu n. 1901.
Masa ja Siiri, "lähdetään kultaseni". Näytelmäkerhon esityksessä.
Neljäsluokka esiintyy. Emma uskalsi lavalle pukin kanssa.
Ekaluokan tytöt: Roosa, Lilli, Nina ja Helmi lukivat joulusiunauksen.
Isompia tyttöjä laulamassa.
Mikä on tulevaisuus merenkululla? Joku povaa kasvihuoneilmiötä ja toinen jääkautta. Tällä hetkellä on helppo uskoa jääkauteen ja kesällä kaikki puhui kasvihuoneilmiöstä. Moni toivoi että Obama saa jotain aikaiseksi mutta harva uskoi sentään näin tehokkaaksi.
Aallot paiskoivat jäälohkareet vielä maihin.
Sorsat rupee oleen vähissä.
Viimeinen meidän perheessä joka opettelee lukemista, Matti Vihtori ja tuumaa "äikkä o tylsää".
Touhu on kuin seitsemästä veljeksestä, tää taitaa olla se kahdeksas.
Neitseellinen hanki, sininen ja valkoinen. Meri höyryää ilman jääkantta.
Puuterilunta Kallon kallioilla.
Huomiseksi luvattu koiranilmaa.
Häikii.
Isolla koneellakin työ kestää lähes vuoden.
Holotna on kun mittarit on pyöriny parissakympissä ja kostea höyry nousee merestä.
No onneksi on sentään ollut leppoisa pohjoinen pasaati.
Svenja saapui Mäntyluotoon neitsytmatkallaan. Alus lastaa Wärtsilän dieseleitä. Laivan kraanat ovat melkoisia, nostoteho 1000 t kappale.
Kallonlahti on jäässä jo Joulukuun puolessavälissä, aallonmurtajien ulkopuolella on kuitenkin avomeri.
Hyytävän kylmä höyry nousee merestä.
Masa tähystää jos hallin pää nousis pintaan.
Aurinko laskee tyyneen mereen, lännestä kun rupee bloosaa niin heikommat jäät kyllä on palasina.
Uutta jäätä muodostuu jos tuulet ovat suosiollisia eikä riko heti.
Palomöljäl koko kakarakööri.
Masa jaksaa kulkee vielä, tytöt taitaa olla jo tuvassa.
Lilli ja Emma menossa rantaa.
Auringon noustessa pakkanen kiristyy.
Kotikadun päässä on ranta ja vastarannalla on Karhuluoto.
Uparonkadulta näkymä seuraavaan kulmaan jossa meitä ennen palveli kuuluisa parturi Erkki.
Uniluodon nokan lepät ja hongat kestää pikku stormit.
Etelässä Karhuluoto ja impressio.
Kallon puolelta, ränsistynyt linjataulu.
Uutta jäätä tulisi nopeasti kun pakkanen painuisi kahteenkymmeneen ja pitäisi pari viikkoo.
Satuin paikalle kun alkoi tapahtumaan. Täällä puretaan rikastetta josta on ollut paljon puhetta. Seurasin tapahtumaa enkä pystynyt muodostamaan omaa mielipidettä asiasta joten en puutu asiaan sen kummemmin. Eikä siinä varmaan minun mielipidettäni tarvita. Wagenborgin paatteja on ajanut jo kauan Mäntyluotoon.
Uusi lumi näyttää vitivalkoiselta.
Iso kauha kaivaa, kuulemma tullut Hollannista isompi ruoppa kun on niin isoja järkäleitä löytynyt väylältä.
Lunta tuprahti ja ukkonen paukutteli eilen. Oli melko pimeää kun paksut lumipilvet peittivät taivaan.
Tänään tulee hieman valoisampaa.
Koivut ja sininen meri Uniluodon rantakadulta.
Lumiset petäjät kotikadulla.
Majakkakin sai lunta kylkeensä.
Paikalle saapunut isompi ruoppaaja kaivaa pohjasta järkäleitä.
Maininki kaatuu Kallon rantaan.
Topiranta ja Uniluoto.
Matti Vihtorin hymy on kuin yksi-risti-nolla.
Talvikalastus ei ole aina tuottoisaa.
Kalusto saatu irti jäistä kun tuuli kääntyi merelle ja vesi paisui.
Suojaisempi viiki on jäässä ja pysyy.